Aivotreeniä avarakatseisesti: Digipelaaminen ei ole iästä kiinni

Pelatessa olet juuri saattanut hävitä NHL-pelin yli 80-vuotiaalle ”mennen tullen” tai taistelupelin kokonaiselle ikäihmisten pataljoonalle.

Digipelaamisen suosio ei ole iästä kiinni ja myönteinen suhtautuminen näkyy paitsi pelaajamäärissä, myös pelien kehittäjien innovaatioissa. Monilla pelaamisen kiinnostuksen kohteet ovat samanlaisia riippumatta iästä. Jotkut kaipaavat dynaamista ”räiskintää”, toiset keräävät fantasiahahmona voimauttavia appelsiineja tai rakentavat jopa kokonaisen Civilization-yhteiskunnan erilaisin näkökulmin. Tästä pelisarjasta on julkaistu jo kuudes peli.

Vanhustyön keskusliiton digipalvelujen johtava asiantuntija eli SeniorSurf Tiina Etelämäki on iloinen, että seniori-ikäiset ja ikäihmiset koukuttuvat myönteisesti erilaisiin peleihin ja opettelevat mielellään muutakin digitekniikkaa joko alkeista tai päivittämällä jo opittua.

 

Memoera tarjoaa hoivakotiin mukavaa ajanvietettä digipelien parissa ja samalla muistikuntoa treenaten.

 

Sehän on vain räiskintää

– Joskus on tullut kuultua kommentteja, että pelaaminenhan on vain sellaista räiskimistä, mutta pelimaailman valtava skaala on yllättänyt myönteisesti.

Toki räiskiäkin voi ja pelikaveri ei voi aavistakaan, että esimerkiksi jääkiekkokaukalon taistelutantereella kovin hyökkääjä tai puolustaja on jo ikäihminen, ehkäpä yli 80-vuotias rouva.  

– Pelaaminen tarjoaa mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen, aivojumppaan ja yksinkertaisesti hauskanpitoon.

 

Mobiilista konsoleihin

Periaatteessa pelata voi missä vain, kunhan saa ”töpselin” seinään tai ladattua puhelimen.

– Pelejä voi pelata älypuhelimella tai sen ”kevennetyllä” versiolla ja myös tietokone- ja konsolipelaaminen ovat suosittua. Vanhempia konsolipelejä saa varsin edullisesti ja monelle Mario ja Zelda ovat jo ennestään tuttuja pelien fantasiamaailmasta.

Ei siis ole mikään yllätys, että esimerkiksi mummu toivoo pleikkaa pelatakseen lastenlasten kanssa.

 

Pelit ylläpitävät sosiaalisia suhteita

Muistiliiton asiantuntija Outi Ronkainen sanoo, että kognitiivinen stimulointi, eli kansankielellä aivojumppa ei kuitenkaan ole ainoa nettipelaamisesta saatu hyöty.

– Monelle sosiaalisen vuorovaikutuksen hakeminen voi olla myös tärkeä syy pelaamiseen. Peleissä halutaan nimenomaan olla kanssakäymisissä muiden pelaajien kanssa. Pelit voivat olla keino tutustua tietokoneen käyttöön ja madaltaa kynnystä esimerkiksi apteekki-, terveydenhoito- tai pankkiasiointiin.

Toiset jopa innostuvat pelien striimaamisesta Twitchissä ja YouTubessa. Tuhansien seuraajien keskiössä sosiaalisuus saa uusia ulottuvuuksia. 

Seniorijoukkueet voivat haastaa toisiaan esimerkiksi Counter-Striken ja Call of Dutyn taistelukentillä. Pienen pirtin kammarissa voi olla myös yhteiskunnan globaaliin rakentamiseen virittäytyneet mummo ja pappa, jotka hallitsevat budjetin, rakennushankkeet ja minimoivat riskit ja uhat.

 

Virtuaalitodellisuutta tekniikalla

– Virtuaalitodellisuuden lasien avulla voidaan mahdollistaa ikäihmisten kokemuksellisuus esimerkiksi konsertteihin osallistumisesta, luontokävelystä tai ulkomaan matkoista omalla kotisohvalla. Nämä kokemukset tulivat monelle tutuiksi etenkin koronavuosina.

Tekninen osaaminen saattaa tulla erilaisina kokonaisuuksina arkeen. Esimerkiksi videovälitteisen palvelun avulla asiakas saa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun kotiinsa ja hän voi osallistua ryhmätoimintoihin ja vaikka tuolijumppaan ja olla yhteydessä läheisiin.

Tiina Etelämäki sanoo, että kaikki eivät kuitenkaan ole joko omasta tahdosta tai itsestä riippumattomista syistä ottaneet tietotekniikkaa haltuun ja digitaalinen kuilu voi viedä teknologiseen syrjäytymiseen.

– Viemme niin sanotusti kentälle opastusta digilaitteisiin ja niiden käyttöön ja vastaamme kaikenlaisiin tietotekniikkaa koskeviin kysymyksiin, vaikkapa peleistä. On ollut mukava huomata, että eri järjestöjen ja muiden tahojen ”digilähettiläät” ovat innostaneet digitaalisten palveluiden kokeilua ja moni on saanutkin itselleen sopivat teknologiat haltuun.

Digitaaliset palvelut on jo huomioitu palvelusuunnitelmissa osaksi ikäihmisen arkea. Toimiva tukiverkosto olisi myös hyvä käyttötukea varten.

 

Jatkossa Memoera hyppää aivojumpan lisäksi myös ulos ruudusta tarjoten mukavan tekemisen ohella myös kunnon kohotusta.

 

Turvallisesti pelottelematta

Outi Ronkainen toteaa, että eettinen pohdinta on tärkeää käydä ikäihmisen ja hänen läheistensä kanssa miettien yhteistuumin erilaisia teknologian näkökulmia, turvallisuutta ja myös tulevaisuutta.

– Olemme jo onneksi pääsemässä siitä, että teknologian haltuunotto ja korkea ikä asetetaan vastakkain.

Digineuvonnan avulla yhä useampi on Ronkaisen mukaan päässyt ”jyvälle” esimerkiksi peleistä.

– Liian monimutkaisista peleistä ei kannata lähteä liikkeelle, vaan esimerkiksi tutusta pasianssista, muistipeleistä ja valita kokeiluun tunnettuja ja lähteistään turvallisia pelejä.

Ronkaisen mukaan pelotteluun ei ole syytä, mutta turvallisuudesta kannattaa puhua ja tarvittaessa rajata pelaaminen vain peleihin, joista ei ole vaaraa päätyä ”sivuteille tietojenkalasteluun”.

Tiina Etelämäki sanoo lisäksi, että on hyvä pitää mielessä näkökulma, että kun vieraalle ihmiselle ei anna pankkitunnuksia eikä tilitietoja kadullakaan, niin sama pätee myös pelimaailmassa.

 

Muistipeleistä konserttiin

Nykyään lapsuudesta tutut korttien kääntelypelit ovat myös joukko erilaisia digitaalisia pelejä. Muistipeleissä yhdistyy huvi ja hyöty. Pelejä on hauska pelata ja samalla aivot saavat treeniä. Muistipelit harjoittavat muistin eri osa-alueiden lisäksi myös logiikkaa ja reagointikykyä sekä pitävät aivojen vireyttä yllä.

 

 

Papunetin pelisivut ja kaikki pelit ovat helppokäyttöisiä ja selkeitä, ja useat ovat muokattavissa käyttäjän tarpeiden mukaan. Palapelissä kuvan voi valita valmiista kuvista tai ladata peliin oman kuvan. Pelissä voi myös valita palojen määrän ja muodon. Samoin muistipelissä voi valita korttien määrän. 

 

Tavataanko Muistipuistossa?

Muistipuisto® on aivoterveydestään kiinnostuneille ikääntyneille suunnattu maksuton verkkopalvelu. Monipuoliset aivotreenit harjoittavat muistia, päättelyä, hahmottamista ja tarkkaavaisuutta. Tasovalinnat takaavat sopivan treenitason löytymisen.

Muistipuistossa voi aivotreenien lisäksi muun muassa laulaa, jumpata, muistella, tietovisailla ja oppia aivoterveydestä. Viikkoviestit kutsuvat mielenkiintoisen ja ajankohtaisen tekemisen äärelle sekä löytämään uutta.

Muistipuiston käyttö on maksutonta eikä vaadi kirjautumista. Se toimii myös mobiililaitteilla. Puiston ylläpitäjänä ja kehittäjänä toimii ikääntyneiden hyvinvointiin ja hyvän elämän edistämiseen erikoistunut Miina Sillanpään Säätiö. Suositun puiston portteja kolistelee viikoittain reilut 1000 tyytyväistä kävijää. Tavataanko Muistipuistossa?

 

Teksti: Liisa Kortelainen
Kuvat: Vanhustyön keskusliitto, SeniorSurf / Milla Karkulahti, Memoera ja Fredrik Bäckman
Piirros: Tuuli Hannikainen