Voit vaikuttaa omilla toimilla sähkönkulutukseen

Kiinteistön tilojen lämmittäminen vie suurimman määrän energiasta. Lämpötilojen laskeminen tiloista, jossa ei oleskella, tuo nopeasti ja helposti säästöjä.

Varastoissa ja porraskäytävissä voi hyvin pitää lämmöt matalammalla. Käyttämättömissä tiloissa, autotalleissa ja varastoissa riittää hyvin 7–12 astetta. Jos tilat eivät vaikuta käyttövesi- tai lämmitykseen liittyvien putkien jäätymiseen, voi lämmöt laskea näitäkin pienemmäksi.

Jos kodista ollaan poissa useampia päiviä, voi kaikkien asuintilojen lämpötilaa laskea muutamilla asteilla. Myös ilmanvaihtoa kannattaa säätää mahdollisuuksien mukaan poissaolon ajaksi pienemmälle.

Jos kotona on varaava takka tai leivinuuni, kannattaa sitä kovien pakkasten aikaan lämmittää jo hieman etukäteen, niin muilla tavoilla lämmittämisen tarve vähenee. Etenkin sähkölämmitteisissä taloissa tulisijalla lämmittäminen laskee tehontarvetta selvästi.

On hyvä kuitenkin muistaa, ettei lämmitä takkoja ja muita tulisijoja liikaa. Varovainen pitää olla esimerkiksi silloin, jos tulisijaa ei ole käytetty pitkään aikaan tai jos se on kylmänä olleella mökillä. Myös nuohous ja muut hoitotoimet on syytä suorittaa.

Tarkkaile ilmalämpöpumppua

Nykyaikaiset ilmalämpöpumput toimivat myös kovilla pakkasilla, tosin hyötysuhde huononee pakkasten kohotessa. Oman ilmalämpöpumpun pakkasraja on hyvä tarkastaa käyttöohjeesta tai selvittää valmistajan nettisivuilta.

Ilmalämpöpumpun voi pitää päällä laite- ja pakkasrajat huomioiden. Jos laite sammuu tai sammutat sen, on hyvä odottaa pakkasten lauhtumista ennen uudelleen käynnistämistä.

Jos taloa lämmitetään myös muilla keinoilla, esimerkiksi tulisijalla, on varmistettava, että pumppu on lämmitystoiminnolla niin, ettei viilennystoiminto kytkeydy automaattisesti päälle.

Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö toimii energiatehokkaimmin puhtaana. Onkin tärkeää poistaa ulkoyksikköön kertynyt jää ja lumi. Sisäyksiköstä kannattaa imuroida suodattimiin kertynyt pöly säännöllisesti.

Tiivistä, älä hanki lisälämmittimiä

Yleensä lisälämmittimen tarve kertoo lämmitysjärjestelmässä tai talossa olevasta viasta. Lämmitettäessä on tärkeintä kiinnittää huomio oikeisiin huonelämpötiloihin.

Asuinhuoneiden suositeltu lämpötila on 20–22 astetta ja sitä kannattaa seurata hyvällä sisälämpömittarilla. Sisälläkin voi talvella pitää päällä lämpimät perusvaatteet ja välttää lisälämmön käyttämistä.

20–22 asteen lämpötila riittää yleensä hyvin, jos talo ei ole vetoinen. Kovilla pakkasilla onkin hyvä tunnustella tuntuvatko esimerkiksi ovet ja ikkunat vetoisilta. Ne voi tiivistää kuntoon lämpötilojen lauhtuessa plussan puolelle. Kannattaa katsoa tiivistysvinkit netistä, niin pääsee kerralla hyvään lopputulokseen ja hankkia riittävän isot raot täyttävät tiivisteet. Parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi molemmat puitteet vaativat tiivistyksen ja suositusten mukaiset ilmaraot.

Jos asunnossa vetää esimerkiksi huoneiden nurkista, on syytä selvittää rakennusalan ammattilaisen ja taloyhtiössä isännöitsijän avulla mitä asialle voidaan tehdä. Näiden vikojen korjaaminen kestää todennäköisesti pidempään, mutta ikkunat kuuluvat asukkaan ja omistajan vastuulle.

Jos on tarvetta tuulettaa, se tehdään pakkasella nopealla ristivedolla. Kovimmilla pakkasilla tuulettamista kannattaa välttää kokonaan.

Sälekaihtimet ja verhot ikkunoiden edessä vähentävät lämpöhukkaa yhden lisälasin verran. Siksi on hyvä harkita niiden kiinni pitämistä ainakin yöllä ja kotoa poissa oltaessa. Verhoilla ei saa kuitenkaan peittää lämpöpattereita tai termostaatteja, koska verhot estävät lämmön vapaan kulkeutumisen huoneeseen. Samalla lailla sohvat ja muut umpinaiset huonekalut on syytä pitää poissa pattereiden edestä ja siirtää ne ainakin reilusti irti lämmönlähteistä.

Sauno harkiten ja sammuta ylimääräiset sähkölaitteet

Varsinkin kovimmilla pakkasilla ja huippukulutusten aikaan kannattaa harkita sähkösaunassa saunomisen siirtoa toiseen aikaan, jopa siihen, kun pakkastilanne on hellittänyt. Sähkösauna on aina taloudellista pitää päällä vain lämmityksen ja käytön ajan. Kaikkien saunojien on hyvä mennä saunaan peräkkäin, ilman pitkiä taukoja. Kiukaan ylilämmittäminen ja päällä pitäminen saunan ollessa tyhjä on tarpeetonta sähkönkäyttöä.

On hyvä myös muistaa, että käyttöveden lämmittäminen vie noin viidenneksen kodin energiatarpeesta, joten lämmintä vettä on hyvä käyttää säästeliäästi.

Televisiot, tietokoneet ja muut kodin sähkölaitteet kannattaa sulkea, kun niitä ei käytetä. Vaikka valmiustilakulutukset ovat laskeneet, on hyvä sammuttaa virta kokonaan laitteessa olevasta kytkimestä tai liittää laitteet jatkojohtoon, josta löytyy kaikista siinä kiinniolevista laitteista virrat katkaiseva kytkin.

Jatkuvasti päällä oleva nettireititin kuluttaa myös yllättävän paljon sähköä, joten sen sammuttaminen kotoa poissaolon ajaksi tai kun sitä ei muuten tarvita, tuo oman osansa sähkön säästöön.

Pyykin pesun ja astioiden pesun siirtäminen pois suurimman sähkönkulutuksen hetkistä on fiksua ja kaikkia hyödyttävää kulutusjoustoa, jolla tasapainotetaan sähköverkon toimintaa.

Tyhjiä huoneita ei kannata valaista ja koristevalot voi varustaa ajastimilla, jotka pitävät ne sammutettuina, kun kukaan ei ole niitä katselemassa. Yllättävän pienillä teoilla ja tottumusten muutoksilla on iso vaikutus kokonaisuuteen.

Hoida taloa hyvin ja säännöllisesti

Hyvin hoidettu talo, oikein mitoitetut ja oikein säädetyt järjestelmät toimivat hyvin myös pakkasella ja säästävät energiaa. Näihin kannattaa kiinnittää huomio vuosittain lämmityskauden ulkopuolella ennen pakkaskausia. Laitteiden säädöt ja toimivuus kannattaa tarkastaa joka syksy.

Hyvin hoidettu talo on mukava asua, siellä on miellyttävä ja terveellinen sisäilma. Vedottomuus on tärkeä osa hyvää asuinmukavuutta. Toimiva ja kunnossa oleva talo järjestelmineen ei tuhlaa energiaa.

Teksti: Ari J. Vesa, Adato viestintä
Kuva: Shutterstock