Varovaisuus sähköisten koneiden kanssa kannattaa

Klapikoneiden käytössä tapahtuu vuosittain useita käsivammoja. Käsivamman riski on suuri, jos käyttäjä ei noudata koneen käyttö- ja turvallisuusohjeita tai kone on vanha ja siinä ei ole uusilta koneilta vaadittavia suojuksia. Koneeseen suunnitellut suojukset sekä käyttö- ja turvallisuusohjeet on suunniteltu jokaisen käyttäjän turvaksi ja niiden käyttäminen sekä noudattaminen on tärkeää.

EU-markkinoilla olevissa klapikoneissa on löytynyt turvallisuuspuutteita. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) selvitti viime vuonna klapikoneiden turvallisuutta testauttamalla kuusi konetta. Testaustulosten perusteella neljässä koneessa todettiin turvallisuuspuutteita, joiden perusteella ne poistettiin markkinoilta.

Yhdelle käyttäjälle, ei lapsille

Pahimmissa klapikoneiden kanssa tapahtuneissa tapauksissa sormi tai käsi leikkautuu irti. Koneita on käytetty monissa tapauksissa käyttöohjeiden vastaisesti jopa niin, että lapsi on ollut koneen käyttäjänä tai apurina. Tukes muistuttaa, että klapikonetta saa käyttää vain yksi henkilö kerrallaan, ja lapsia ei missään tapauksessa saa päästää koneen lähelle sillä työskenneltäessä. 

Onnettomuuksia on voinut sattua etenkin käytettäessä koneita, joissa ei ole halkaisualueen suojuksia ja koneen hallintalaitteita on voinut käyttää vastoin ohjeita yhdellä kädellä.

Onnettomuuksiin johtaneita syitä ovat olleet mm: 

– Apulainen lataa konetta, kun koneen käyttäjä operoi käyttövipuja. Tämä onnettomuustyyppi on tyypillinen lasten onnettomuuksissa. 
– Puu jää koneeseen jumiin. Käyttäjän yrittäessä irrottaa puuta, se sinkoutuu käyttäjän käsille tai käsi jää puun ja kiilan väliin. 
– Koneen käyttäjä ohittaa koneen turvamekanismit, erityisesti kaksin käsin hallinnan. 

– Kaksin käsin hallinta on tärkeä turvamekanismi, joka estää sen, että koneen käyttäjän kädet eivät joudu halkaisualueelle, sanoo ylitarkastaja Kimmo Hakala Tukesista. 

Turvallisuusselvityksen tulokset huonoja

Tukes osallistui viime vuonna EU-projektiin, jossa selvitettiin klapikoneiden turvallisuutta ja erityisesti sitä, miten päivitettyä standardia on alettu noudattaa. Turvallisuusselvityksen tulokset olivat huonoja.

EU-projektissa tarkastettiin 131 klapikonetta, joista 71 eli 54 prosenttia oli vaatimustenvastaisia. Erityisesti halvemmissa, kuluttajille suunnatuissa koneissa oli muita enemmän puutteita. Yhteensä 15 konetta sai myyntikiellon, 18 määrättiin poistettavaksi markkinoilta ja 68 koneelle määrättiin korjaavia toimenpiteitä.

Klapikone on tehokas apuväline polttopuiden tekoon. On kuitenkin tärkeää, että koneen turvavarusteet ovat paikoillaan ja konetta käytetään ohjeiden mukaisesti tapaturmien välttämiseksi. Kuvan kone ei enää täytä nykyisiä suojamääräyksiä ja se vaatii tarkempaa huolellisuutta käyttäjältä.

Neljä klapikonetta poistettiin markkinoilta

Projektin aikana Tukes testautti kuusi klapikonetta SGS Fimko Oy:n sekä Eurofins Expert Services Oy:n testauslaboratorioissa. Testaustulosten perusteella neljä konetta poistettiin markkinoilta. Markkinoilta poistetuissa tuotteissa oli ongelmana muun muassa veden pääsy sähköosiin. Puutteita oli myös hydrauliikkaletkujen suojauksessa sekä halkaisualueen suojauksessa, esimerkiksi kaksin käsin hallinta toimi väärin.  

Markkinoilta poistettuja koneita oli tuotemerkeillä Axa, Woodtec ja Timco, jolla oli puutteita kahdessa laitteessa. Kannattaa kuitenkin tarkastaa Tukesin tiedoista, mistä konemalleista puutteita on löydetty, koska merkeillä voi olla myös määräykset täyttäviä koneita.

– Isoimmat puutteet olivat niin sanottujen pikahalkaisukoneiden halkaisualueen suojauksessa ja koneiden toiminnassa ylipäätään. Konetyyppi on puoliautomaattinen kone, jolle on omat vaatimuksensa halkaisualueen suojauksen osalta. Tätä eivät useimmat valmistajat olleet huomioineet, vaan suojaustyypiksi oli valittu vääriä, tuotteeseen sopimattomia ratkaisuja, jotka eivät kaiken lisäksi toimineet standardin vaatimalla tavalla, Hakala kertoo.

– Perusongelmana on, että kaikki valmistajat eivät noudata standardia, vaikka väittäisivät tuotedokumenteissaan, että tuote täyttää standardin vaatimukset. Maahantuoja tekee ostopäätöksen osin dokumenttien perusteella ja uskoo tilaavansa standardin mukaisen koneen. Koneiden puutteet voivat olla sellaisia, että ne löytyvät vasta testausvaiheessa.

– Hydrauliikkaletkujen suojauspuute letkun kiinnityksessä altistaa klapikoneen käyttäjän piiskaniskun vaaraan, jos letkun liitos pettää, tai suojaamattoman letkun vaurioituessa korkeapaineinen hydraulineste voi tunkeutua käyttäjän kehoon aiheuttaen vakavan vaaran.  Hydrauliikkaletkujen sijoitteluun, kiinnitykseen ja suojaamiseen suojasukalla tulisi aina kiinnittää huomiota koneen valmistusvaiheessa, Hakala jatkaa.  

Koneilla ei ole ennakkotarkastusta

Viranomainen ei ennakkotarkasta koneita, vaan valvonta toimii riskiperusteisesti. Suurin osa, jopa 78 prosenttia suomalaisista luulee, että viranomaiset tarkastavat koneita ennakkoon. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Koneiden turvallisuudesta vastaavat valmistaja, maahantuoja sekä jakelija.

Tukes valvoo kuluttajakäyttöön tarkoitettujen koneiden turvallisuutta, ja työsuojeluviranomaiset valvovat työssä käytettävien koneiden turvallisuutta. Valvonta on riskiperusteista ja sitä toteutetaan esimerkiksi projekteina. Viranomainen ei itse testaa tuotteita, vaan testaukset hankitaan testauslaboratorioilta. Testaustulosten perusteella Tukes voi määrätä vaatimustenvastaisia tuotteita poistettavaksi markkinoilta.
 

Myynnistä poistetut laitteet ja muut tavarat löytyvät nettisivulta.

Teksti: Ari J. Vesa
Kuvat: Shutterstock