Kasviskeitot ovat ekologisia ja edullisia

Kotitalousopettaja ja bloggaaja Pirjo Toikkasta kiinnostaa terveellinen, satokausien ja sesonkien mukainen, herkullisen makuinen ruoka.

– Kasvispainotteinen, ravitsemussuositusten mukainen ja monipuolinen, mieluiten lähellä tuotettu ruoka on vastaus juuri tähän.

Yhteistyökumppanit antoivat Pirjo Toikkaselle, kasvisten puolestapuhujalle, lempinimen Rouva Kasvis.

 

Talvikauteen kuuluvat kotimaiset juurekset

– Haluan olla nimeni arvoinen, ja innostaa ihmisiä kasvisten monipuoliseen käyttämiseen. Talvikauteen kuuluvat Suomessa juurekset, valko- ja punakaali, peruna ja sipuli. Näitä kaikkia saa kotimaisena ja lähellä tuotettuna kautta koko vuoden. Ne ovat ekologisia ja edullisia keittoihin, patoihin, uuniruokiin jne. 

Pirjo Toikkanen sanoo, että joillekin jopa peruna saattaa olla unohduksiin jäänyt, eikä sen kaikkia käyttömahdollisuuksia tiedetä. Juureksista helposti lanttu jää hänen mukaansa vain joulun laatikkoruuaksi. Nauris on jokseenkin tuntematon.

– Punajuuren ja porkkanan eri värivariaatiot ovat monelle yllätys. On kelta-, raita- ja valkojuurta tutun punajuuren vaihtoehdoksi. Oranssin porkkanan lisäksi saa violettia ja keltaista porkkanaa. 

 

Uusvanhaa juuripersiljaa ja mukulaselleriä

– Viimeisin uusvanha juures on juuripersilja, johon kannattaa ehdottomasti tutustua, kun kohdalle osuu. Mukulaselleri on ihanaa vaikkapa uunissa kokonaisena paahdettuna ”paistina”.

Palsternakan jo moni tuntee. Pirjo Toikkanen kannustaa lisäksi kokeilemaan mustajuurta ja maa-artisokkaa.

– Piparjuuri on vanha suomalainen juures, jota käytettiin antamaan ruokiin potkua jo paljon ennen kuin chilit tulivat tunnetuiksi.  

 

Liedellä valmistuu kätevästi

Tilava teräskattila on Pirjo Toikkasen mukaan aivan ehdoton hankinta, ja siihen mielellään mukaan vielä rei’itetty höyryosa. 

– Isossa kattilassa pystyy valmistamaan kerralla keittoa vaikka useammaksi päiväksi. Höyryosassa puolestaan kypsyvät niin perunat kuin juurekset, parsa- ja kukkakaalit niin, että maku, rakenne ja ravintoarvo pysyvät hyvinä. 

Sauvasekoitin on hyvä väline sosekeittoja valistettaessa. 

– Hyvä, terävä keittiöveitsi ja leikkuulaudat tarvitaan, ja raastamiseen sopiva väline. 

 

Tuunattuna tuhdimpaa

– Monien keittojen makua voi pehmentää ja saada ruokaisammaksi lisäämällä esimerkiksi sulatejuustoa siskonmakkarakeiton liemeen, tuorejuustoa kanakeittoon, smetanaa borssiin tai ranskankermaa kasvissosekeittoihin. Valmiin keiton pinnalle voi lisätä vaikkapa raejuustoa tai mifua. 

 

Kruunaa makuelämys yrteillä

– Keittoihin kannattaa mielellään lisätä tuoreyrttejä tai kuivattuja tai pakastettuja yrttejä.

Versoja voi kasvattaa kevätauringossa ikkunalaudalla. Talvikautena pöytäpuutarhat eli vesiviljelylaitteet ovat myös käteviä yrttien ystäville.

Pöydässä keiton pinnalle ruokailija voi lisätä erilaisia ripotteita: siemeniä, pähkinä- tai mantelimurskaa. Leipäkrutongit ovat hyviä, myös monet tahnat, laadukas öljy, yrtti- tai chiliöljy.

Pestyjen juuresten kuoret voi paahtaa uunissa ja lisätä keiton pinnalle.

Esimerkiksi palsternakan kuoria paahdetaan kevyesti öljyttyinä 200-asteissa uunissa 10 minuutin ajan.  

 

Retkieväiksi kätevät sosekeitot

– Kannattaa muistaa pakastetut herneet, ja tehdä niistä sosekeittoa. Samoin juuressosekeitot sopivat retkieväiksi.

Helpoiten juuressosekeitot valmistuvat juuressosepötköistä pakkauksen ohjeen mukaan.

– Esimerkiksi punajuurisosekeitto valmistuu valmiiksi soseutetusta punajuuresta nopeasti ja on hyvää. Purjo-perunasosekeitto on klassikkoruokaa. Kaali on loistovalinta keittoihin. Keitot sopivat myös painonhallintaan oikein hyvin. 

– Yrteistä kasvikset saavat lisämakua. Rosmariini, timjami ja tuttu persilja käyvät aina. Kaupoista saa myös maustesekoituksia, kuten esimerkiksi Provence- tai Persillade-seosta kasvisruokien maustamiseen. Tuoretta inkivääriä ja kurkumaa kannattaa käyttää, samoin chilejä ja valkosipulia.

Pirjo Toikkanen kertoo innostuvansa, jos hän pääsee kokeilemaan jotain itselleen entuudestaan tuntematonta kasvista.

– Esimerkiksi broccoliiniin eli varsiparsakaaliin tutustuin jo 2000-luvun alussa, kun sitä ei vielä Suomessa tunnettu lainkaan. Tein kovasti työtä broccoliinin tunnetuksi tekemisen eteen. Ja nyt tätä kasvista viljellään jo Suomessakin. 

Toinen vastaava on juuripersilja.

– Vielä viitisen vuotta sitten lähes kukaan ei juuripersiljasta ollut edes kuullut. On ollut mielenkiintoista kehittää myös tästä uusia ruokaohjeita ja kertoa juureksen hyvästä mausta. Kaalit ja juurekset, peruna ja sipulit ovat mieliaiheitani. Jokaisesta ryhmästä löytyy runsaasti vaihtoehtoja, ja esimerkiksi perunasta runsaasti erilaisia lajikkeita.

– Kun valitsee mahdollisimman monen värisiä kasviksia, se innostaa ja herättää halun kokeilla ja maistella kasviksia monipuolisesti. 

Varsinkin kevättalvella kannattaa valita myös tuoreita, kotimaassa viljeltyjä sieniä ja kotimaassa kasvatettuja versoja ja ituja. Aina järkevä valinta ovat myös pakastetut kasvikset ja kotimaiset marjat.

 

 

Hernesosekeitto  

3 pss (yhteensä 600 g) pakasteherneitä 
1 l vettä 
2 kasvisliemikuutiota 
ripaus muskottipähkinää 
1 + 1 dl kuohukermaa 
2 rkl sitruunanmehua 
mustapippuria myllystä 
tuoretta minttua 

Kuumennavesi ja liemivalmiste kiehuvaksi. Lisää herneet, sekoita ja kypsennä noin 10 minuuttia.

Soseutakeitto sauvasekoittimella. Mausta aavistuksella muskottia. Lisää noin desilitra kermaa. Surauta vielä kaikki kunnolla sekaisin. Mausta sitruunanmehulla.

Vaahdotaloppu kerma ja lisää kermavaahtoa keittoannosten päälle. Mausta mustapippurilla ja tuoreella mintulla. 

Vinkki:Valitse kerma mielesi mukaan. Se voi olla hyvin myös kasvipohjaista, esim. kookoskermaa, tai valinnan mukaan ruokakermaa, jolloin voit lisätä suoraan keittoon koko tölkillisen (2 dl). Keiton pinnalle sopii kermavaahdon sijaan hyvin myös ranskankerma.

 

Mehevä punajuurigratiini 

700 g punajuuria
700 g perunoita
1 sipuli
100–150 g vuohenjuustoa 
2 dl ranskankermaa 
2 dl ruokakermaa 
2–3 valkosipulinkynttä 
¾ tl suolaa 
¼ tl mustapippuria 
2 rkl tuoretta, hienonnettua timjamia 
Vuoan voiteluun voita tai rypsiöljyä 

Kuoripunajuuret, perunat ja sipulit. Viipaloi perunat paksummiksi viipaleiksi kuin punajuuret, jotta molemmat kypsyvät samassa ajassa. Leikkaa myös sipulit ohuiksi viipaleiksi. 

Voitelevuoka ja lado siihen peruna- ja sipuliviipaleet. Viipaloi päälle vuohenjuusto. 

Kuumennakattilassa ranskankerma ja kerma. Lisää punajuuriviipaleet. Keitä noin viiden minuutin ajan. Raasta joukkoon kuoritut valkosipulinkynnet. Mausta suolalla, pippurilla ja timjamilla. 

Kaadakerma-punajuuriseos vuokaan. Sekoita ja tasoittele aineksia hieman nostellen. Kypsennä 200-asteisessa uunissa 50 minuuttia. Tarkista ainesten kypsyys, ja jatka kypsennystä tarvittaessa, kunnes niin perunat kuin punajuuret ovat kypsiä. 

Ohjeet: Pirjo Toikkanen 

 

Teksti: Mirkka Kortelainen
Kuvat: Rodeo, Pirjo Toikkanen ja Laura Riihelä