Vieläkö pökköä pesään?

Puolet suomalaisesta kaukolämmöstä tuotetaan puuta ja biomassoja polttamalla – sähköstäkin reilut kymmenen prosenttia. Puun polttaminen oli aikoinaan keino päästä eroon ilmastomuutosta edistävien kivihiilen, maakaasun ja turpeen polttelusta. Puustakin vapautuu hiilidioksidia ilmaan, kun sitä poltetaan, mutta uuden metsän kasvu sitoo sen itseensä. Siksi puun polttaminen on kansainvälisen ilmastopolitiikan mukaan päästötön energiamuoto.

Nyt puuta poltetaan miehekkäästi. Kun halvan puuhakkeen tuonti Venäjältä tyrehtyi, ryhtyivät puuta käyttävät energiayhtiöt hamuamaan kotimaista haketta. Haketta ja muitakin puupohjaisia jämiä on kuitenkin yhä vähemmän tarjolla. Metsää ei voi kaataa samaan mallin kuin aikaisemmin, koska Suomen on pidettävä huoli siitä, että metsässä kasvavat puut sitovat riittävästi ilmaston kannalta haitallista hiilidioksidia.

Tulevaisuutta ei passaa polttaa voimalaitosten kattiloissa. Tämän energiayhtiöt tietävät, vaikka korvaavien energialähteiden kehittely aiheuttaakin päänvaivaa. Energiaa saadaan jo muistakin lähteistä. Erilaisia hukkalämpöjä on tarjolla yhä enemmän, ja halvalla tuulisähköllä voidaan keitellä kaukolämpöverkoissa virtaavia vesiä.

Kyllä insinöörit osaavat! Kivihiilet, maakaasut ja turpeet ovat pian historiaa. Pian niitä ei polttele kukaan. Sama voi käydä puun ja biomassojen polttelulle, vaikka Suomen kaltaisessa metsäteollisuusmaassa puuperäisiä jämiä, roskaa ja metsän harvennuksen sivutuotteita syntyy aina.

Suomalainen kaukolämpö puhdistuu kuitenkin vauhdilla. Kirittäjänä on puhdas sähkö, josta jo yli 90 prosenttia on päästötöntä. Muutos on tapahtunut nopeasti: markkinoiden, ilmastopolitiikan ja insinööriosaamisen ohjastamina. Hyvä, että puun polttamisellekin näyttää löytyvän vaihtoehtoja. Se tapahtuu markkinaehtoisesti, kun kasvava kysyntä nostaa bioenergian hintaa. Ilmasto ja kansalaiset kiittävät.

Petri Sallinen
kirjoittaja on Energiauutisten toimituspäällikkö

Kuva: Scanstockphoto