Sähköverkon suunnittelu on osaamista ja yhteistyötä

Sähköverkon uusintainvestoinnit alkavat verkkopalveluyhtiössä yleissuunnittelulla, jonka aikana selvitetään sähköverkon uusinnan tarve sekä alue ja alueelle tarvittavat sähkönsiirtopalvelut. Nykyisin työ etenee yleissuunnittelusta sopimusurakoitsijalle, tarkempaan suunnitteluun ja tulevan sähköverkon reitin etsimiseen.

Verkkoja uusittaessa myös verkon reitti muuttuu usein, kun sähköverkostoa siirretään haja-asutusalueella usein teiden ja muiden väylien varsille. Tällä siirrolla tavoitellaan sähkönsiirron parempaa toimitusvarmuutta ja helpotetaan sekä nopeutetaan huolto- ja korjaustöitä. Aikoinaan maaseudun sähköistyksen aikana sähköverkot vedettiin suorinta reittiä metsien läpi, mutta nykyisin sijoittaminen suunnitellaan tarkemmin.

Vaikka nykyisin puhutaan paljon maakaapeloinnista, ei maakaapeli ole itsestään selvä ratkaisu kaikkialla. Taajamissa verkko useimmiten maakaapeloidaan, mutta haja-asutusalueella käytetään myös ilmaverkkoa uudelleen sijoitettuna.

Yhteistyö maanomistajien kanssa tärkeää

Yleissuunnittelua jatketaan sähköteknisellä suunnittelulla ja maastosuunnittelulla, jossa etsitään uudelle linjalle sopiva reitti sekä neuvotellaan maanomistajien kanssa.

– Verkonrakentamisessa tarvitaan laajaa osaamista sekä hyviä vuorovaikutustaitoja. Tähän kokonaisuuteen ei ole valmista koulutuspakettia, sanoo kunnossapitoasiantuntija Aki Palo verkkopalveluyhtiö Kajavelta. – Verkonrakentamisessa tarvitaan käytännössä metsäalan-, ympäristöalan- ja sähköalankoulutusta, jonka lisäksi yhteistyö kunnan virkamiesten, viranomaisten ja maanomistajien kanssa on tärkeää.

Maastosuunnittelija esittelee suunnitelman sähköverkon rakentamisesta maanomistajalle. Tämä on oikea vaihe keskustella ja esittää mahdollisia omia toimia sekä kertoa omista maankäyttösuunnitelmista ja niiden tuomista tarpeista tulevien sähkölinjojen lähistöllä.

Sähköverkkoinfran rakentaminen perustuu lakiin, jolla taataan yhteiskunnalle sähköntoimitusvarmuus. Toimitusvarmuus saavutetaan yhteistyössä sopimalla kaikkien suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvien osapuolten kanssa.

Sähköverkon rakentamisesta maksettavat käyttöoikeuskorvaukset perustuvat alan hintajulkaisuihin, jossa on otettu huomioon metsän kasvuennusteet ja maapohja-arvo, joten maanomistaja saa aina käyvän korvauksen verkonrakentamisen tarvitsemasta maa-alasta ja puustokorvauksista.

– Korvaukset maanomistajille perustuvat aina tuoreeseen tilastotietoon ja tasapuolisuuteen maanomistajien välillä, täsmentää maankäyttöpäällikkö Seija Pääkkö verkkopalveluyhtiö Kajavelta.

Maakaapelointi antaa enemmän joustavuutta

– Maakaapelointi antaa luvitukseen enemmän joustavuutta verrattuna ilmajohtojen rakentamiseen. Ilmajohto on maakaapelointia enemmän tilaa vaativa ja rakenteeltaan monipuolisempi kokonaisuus, sanoo Pääkkö.

– Maakaapeli on myös usein mahdollista sijoittaa tiealueelle, olemassa olevan infran yhteyteen. Viranomaisluvitus on suoraviivaisempaa ja se mahdollistaa kaapelin sijoittamisen aina kun edellytykset täyttyvät. Maakaapelointi on maastosuunnittelun kannalta yksinkertaisempaa, koska siinä ei tarvita yhtä paljon metsäalan tuntemusta tai ilmajohdon rakennetuntemusta.

Taajamissa kokonaisuus poikkeaa selvästi haja-asutusalueesta, koska siellä suunnittelussa on otettava huomioon myös taajama-alueen kaavoitussuunnitelmat sekä olemassa oleva infraverkosto.

Yhteisellä asialla, yhteisen tulevaisuuden puolesta

– Valtaosa maanomistajista suhtautuu myötämielisesti sähköverkon rakentamiseen ja hyväksyy perustellut suunnitelmat sellaisenaan. Toivommekin yhteistyökykyä ja -halua suunnitteluvaiheessa. Otamme huomioon perustellut toiveet mahdollisista muutostarpeista, jotka voisivat haitata esimerkiksi maanomistajan omien suunnitelmien toteuttamista. Olemme jo alustavassa suunnitteluvaiheessa yrittäneet huomioida, ettei sähköverkko estä tai häiritse sujuvaa maankäyttöä, mutta kaikkea tietoa ei aina ole saatavilla. Siksi avoin vuoropuhelu suunnittelijoiden ja maanomistajien välillä on tärkeää.

Sähköverkon rakentamisessa ollaan liikkeellä yhteisellä asialla, ratkomassa tulevaisuuden haasteita. Sähkön käyttö tulee jatkossa lisääntymään ja sähkö on aina vain tärkeämpi asia jokaisen elämässä. Tulevaisuuden kehitys mahdollistuu vain toimivan verkkopalvelun avulla.

Verkonrakennuksessa työskennellään myös teillä ja kaduilla tai niiden läheisyydessä. Työturvallisuuden ja töiden toimivuuden osalta on tärkeää, että alueella kulkevat noudattavat nopeusrajoituksia ja muita töistä kertovia rajoitusmerkkejä.

Maastosuunnittelijan työ on luovaa ja värikästä

– Maastosuunnittelijan työssä on parasta luovuus sekä asioiden yhteensovittelemisen taito. Työssä pääsee aidosti tekemään ratkaisuja, joilla on vaikutusta pitkälle tulevaisuuteen. Oman suunnittelutyön näkeminen valmiina, laadukkaana sähköverkkona kaikkien sovittelujen jälkeen on palkitsevaa. Monipuoliset ihmiset ja asiakkaat sekä yhteistyötahot ovat maastosuunnittelutyön rikkaus, miettii Aki Palo.

– Asiakaskontaktit sekä maastossa tehtävä suunnittelutyö tuovat värikkyyttä ja vaihtelua työhön, jatkaa Seija Pääkkö.

Teksti: Ari J. Vesa, Adato viestintä