Ilmastolaista toivotaan ymmärrettävää, konkreettista ja kaikkia koskevaa

Kansalaisten ja sidosryhmien toiveita on selvitetty keskusteluin ja kuulemisin. Keskusteluihin on osallistunut tuhansia ihmisiä ympäri Suomea. Pelkästään uudistusta koskevaan verkkokyselyyn vastasi miltei 2500 ihmistä. Keskustelutilaisuudet ja kuulemiset jatkuvat myös syksyllä.

Hallitusohjelman mukaisesti ilmastolaki uudistetaan siten, että hiilineutraaliustavoite 2035 toteutuu. Uudistus on lähtenyt käyntiin viime syksynä ja kuluvana keväänä laajoilla suuren yleisön ja sidosryhmien kuulemisilla esimerkiksi kansalaistapaamisissa, verkkokyselyillä, webinaareissa, alueellisilla kirjastokiertueilla, kouluvierailuilla, sosiaalisessa mediassa ja kohdennetuissa sidosryhmätapaamissa.

Ilmastopolitiikkaan kaivataan läpinäkyvyyttä

Keskeinen viesti keskusteluista on ollut, että ilmastopolitiikkaan tarvitaan lisää läpinäkyvyyttä. Ilmastolaista halutaan myös kansankielistä ja sitovaa. Tavoitteiden tulisi olla konkreettisia ja lain tulisi koskea kaikkia.

Kansalaiset ja sidosryhmät ovat nostaneet esiin kuntien ja maakuntien roolin tulevassa ilmastolaissa ja esittäneet huomioita siitä, miten elinkeinoelämä voisi tukea hiilineutraaliustavoitetta. Ilmastolaista halutaan tehdä myös reilu kaikille, jonka vuoksi uudistuksessa tulee ottaa huomioon tarkemmin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökohdat. Huomioita tehtiin laajasti myös ilmastolain roolista perus- ja ihmisoikeuksien vahvistajana.

Ilmastokriisi koskee meitä kaikkia

– Suuri mielenkiinto kuulemisia kohtaan kertoo, että ilmastokriisi koskee meitä kaikkia ja ilmastoasiat nähdään tärkeinä koko yhteiskunnassa. Ilmastolaki on yksi Suomen ilmastopolitiikan peruspilareista – laajalla osallistumisella varmistamme, että se tukee kunnianhimoista ilmastopolitiikkaamme parhaalla mahdollisella tavalla, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

– Kaikki näkemykset ovat kirjattu ylös, tuotu ilmastolain uudistusta valmistelevan työryhmän käsittelyyn sekä esitelty ilmasto- ja energiapoliittiselle ministerityöryhmälle. Erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, että nuorten ja saamelaisten ääni kuuluisi valmistelussa. Jokaista toivetta ei voida ilmastolaissa toteuttaa, mutta työryhmä tekee parhaansa, jotta suuret linjat huomioidaan lain uudistamisessa, ilmastolakia uudistavan työryhmän puheenjohtaja, ympäristöministeriön ylijohtaja Leena Ylä-Mononen sanoo.

Energia-alalla vauhdissa kohti hiilidioksiditonta tulevaisuutta

Energia-ala on tehnyt jo pitkään toimia päästöjen vähentämiseksi. Suomen sähköntuotannosta yli 80 prosenttia on jo päästötöntä ja kaukolämmön ilmastopäästöt ovat pudonneet 35 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Päästöt putoavat jatkuvasti alan investointien ansiosta. Sekä sähkön- että lämmöntuotannossa investoidaan jatkuvasti päästöttömiin menetelmiin ja kehitetään uusia ratkaisuja. 

Ala on suuressa murroksessa ja energiayhtiöt rakentavat nyt murroksen seuraavaa loikkaa kohti hiilineutraalia Suomea 2030-luvulla.  

Energia-ala rakentaa askelmerkkejä kohti hiilineutraalia energiajärjestelmää tiekartalla, joka julkaistaan kesäkuun alussa. Vähähiilisyyden tiekartta tulee sisältämään hahmotelmaa uudesta energiajärjestelmästä, jossa puhtaalla sähköllä ja sektoreiden kytkeytymisellä on suuri rooli.  

– Energia-alan tiekartta tulee sisältämään näkemyksiä ilmastoloikan kokoluokasta ja edellytyksistä. Hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttaminen viidessätoista vuodessa vaatii yhtiöiltä merkittäviä investointeja ja koko siirtymäaika tarvitaan muutoksen toteuttamiseksi. Haaste investointiympäristön vakaudesta ja investointien kannattavuudesta on kasvanut, Laitinen jatkaa. 

Liikenteen sähköistäminen on yksi ratkaisu kohti hiilidioksiditonta tulevaisuutta. Sähkö tulee olemaan ratkaisu myös teollisuuden prosesseissa sekä maataloudessa. Suomalainen sähkönjakeluinfra ja sähköntuottajat ovat valmiita jakeluvarmuusvaatimukseen ja sähkön käytön lisääntymiseen.

Positiivinen haaste energia-alalle

Energiamurroksen toteuttaminen on alalle positiivinen haaste ja ratkaisuja on. Uusi energiajärjestelmä on kokonaisuus, jonka perustana on kiertotalous, älykkäät ratkaisut, vahvat energiaverkot ja eri sektoreiden ristiin kytkennät.  

– Energia-alalla on valmius vastata haasteeseen, mutta edellytyksenä on kilpailukykyinen ja houkutteleva toimintaympäristö. Tarvitsemme myös vahvaa tutkimusta ja kehitystä ja uusien teknologioiden nopeampaa kaupallistamista ja käyttöönottoa, sanoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.  

– Energiayhtiöt ovat sitoutuneita muutokseen. Ala on ilmastoinnostunut, sillä meillä on ratkaisuja teollisuuden, liikenteen, asumisen ja maatalouden vähähiilistämiseksi. Keskeistä onkin nyt poikkeusoloissa ja sen jälkeen turvata ilmastoinvestointien jatkuvuus ja taata energiayhtiöille mahdollisuus muutoksen toteuttamiseen.  
 

Teksti: Ari J. Vesa, Adato